Vahvasti teemallinen sivusto
Vahvasti teemallisena sivustona voidaan pitää Grayling Landin pohjoiseen lähinnä harjuksen perhokalastukseen keskittynyttä sivustoa. Myös kyseisen yrityksen Facebook-sivusto on erittäin addiktoiva, varsinkin jos harrastaa kyseistä lajia. Samoin Youtube-kanavan parissa vierähtää helposti parikin alkukuun työpäivää ;) Ainakin itselleni todella toimiva ja arjesta irtauttava kokemus verkossa.
Draamallinen/jännittävä sivusto
Draamaa, kauhua ja jännitystä tarjoaa Sami Haaviston pyörittämä Horror Shopin kotisivu ja siellä toimiva verkkokauppa.Vaikka en itse Horror Shopin asiakaskuntaan ja potentiaaliin kuulukaan on ollut erittäin mukava seurata yrityksen kehittymistä ja profiloitumista erittäin erikoistuneelle kohderyhmälle. Ei kaikille kaikkea, vaan tíukka erikoistuminen ja profiloituminen kapealle sektorille. Rohkeaa, mutta tulosta tulee.
Räätälöitävä sivusto
Oletettavasti esimerkiksi räätälöitävästä sivustosta myös mobiilisivusto, jonka tarjoaa MTV3. Kyseisellä sivustolla koko etusivun uutistarjonta on profiloitavissa käyttäjän mieltymysten mukaisesti. Kyseessähän ei suinkaan ole ensimmäinen kerta kun kyseistä ominaisuutta käytetään nettisivustolla. Mielestäni mobiilisivustolla kyseinen tapa toimia on erittäin hyvä, koska varsinkin mobiilissa käyttökokemus, helppous, ratkaisee paluun sivustolle.
Kokemus sekä verkossa että reaalimaailmassa
Esimerkiksi kokemuksesta sekä verkossa että reaalimaailmassa valitsin kivijalkapuodin, jolla on myös erittäin hyvä ja suosittu verkkokauppa. Salainen agentti. Sivut ovat erittäin hyvät, hyvin tehdyt, löytyvät hakukoneilla ja helppokäyttöiset. Myös Agentin Facebook-profiili tukee hienosti käyttäjän nettikokemusta.
Reaalimaailmassa Salaisen Agentin uusi myymälä palvelee asiakaskuntaansa kuuluvia ja tietysti myös kuulumattomia. Osa tämänkin esimerkkiyrityksen tarjoamasta on selkeästi erikoistavaraa ja suunnattu hyvin pienelle kohderyhmälle. Suurelle yleisölle löytyy kuitenkin laadukasta asiakaspalvelua sekä kattava valikoima "katu-uskottavaa" kaupunkivaatetta. Kokeilkaa, jos ei kyseinen yritys vielä ole tuttu.
tiistai 4. syyskuuta 2012
Pinterest-harjoituksen kulku
Pitkällisen harkinnan ja pohtimisen jälkeen Pinnaus harjoitusryhmän projektin nimeksi muodostui Outdoor Experience. Harjoituksen ohjeiden mukaisesti viestintä meilitse/puhelimitse oli pannassa, joten viestintäkanavaksi valitsemme Zepppelinin, joka osoittautui kohtuullisen hyväksi kanavaksi viestien ja ajatusten vaihtamista varten.
Jaoimme tehtävät ja aihealueet ryhmän sisällä niin, että itselleni jäi (ihme ja kumma) Fishing and Hunting Experience boardista vastaaminen. Alkuun kuvien pinnaaminen sujui erittäin hitaasti, veikkaan vian olleen pinnaajassa. En saanut kuvia pinnattua muuten kuin kopioimalla suoran osoitteen Pinterestiin? Ilmeisesti kuitenkin "Add a pin"-toiminto toimi suurimmalla osalla ryhmäämme, mutta yllättävän kauan aikaa kuvien pinnaamiseen sai käytettyä. Lopputulos 89 kuvaa omalla vastuualueellani, tosin kaikista pinnauksista en voi kunniaa ottaa, kiitos siis myös muille ryhmän jäsenille.
Kun kuvia oli saatu mielestämme tarpeeksi pinnattua, jaoimme omaa tiliämme eteenpäin kayttäen ryhmälle perustettua Facebook-saittia ja myös muita kanavia hyödyntäen. Oli pakko todeta, että omasta kaveriporukasta ei Pinterestistä käytä ainakaan toistaiseksi juuri kukaan. Yllättävän vaikeata oli saada porukkaa ylipuhutuksi mukaan.
Pinterestin mahdollisuuksista voidaan olla montaa mieltä. Mikäli käytttäjämäärä Suomessa lisääntyy, muodostuu hyvinkin potentiaalinen kanava tavoittaa asiakkaita kuvat edellä. Saattaa hyvinkin toimia matkailubisneksessä. Ulkomailla käyttäjiä on jo huomattavasti runsaammin, joten kansainvälisten asiakkaiden tavoittamiseen kanavaa voi jo nyt pitää hyvänä ja ilmaisena. Yhdistettynä muuhun sosiaaliseen mediaan saavutetaan jo hyvä kattavuus.
Jaoimme tehtävät ja aihealueet ryhmän sisällä niin, että itselleni jäi (ihme ja kumma) Fishing and Hunting Experience boardista vastaaminen. Alkuun kuvien pinnaaminen sujui erittäin hitaasti, veikkaan vian olleen pinnaajassa. En saanut kuvia pinnattua muuten kuin kopioimalla suoran osoitteen Pinterestiin? Ilmeisesti kuitenkin "Add a pin"-toiminto toimi suurimmalla osalla ryhmäämme, mutta yllättävän kauan aikaa kuvien pinnaamiseen sai käytettyä. Lopputulos 89 kuvaa omalla vastuualueellani, tosin kaikista pinnauksista en voi kunniaa ottaa, kiitos siis myös muille ryhmän jäsenille.
Kun kuvia oli saatu mielestämme tarpeeksi pinnattua, jaoimme omaa tiliämme eteenpäin kayttäen ryhmälle perustettua Facebook-saittia ja myös muita kanavia hyödyntäen. Oli pakko todeta, että omasta kaveriporukasta ei Pinterestistä käytä ainakaan toistaiseksi juuri kukaan. Yllättävän vaikeata oli saada porukkaa ylipuhutuksi mukaan.
Pinterestin mahdollisuuksista voidaan olla montaa mieltä. Mikäli käytttäjämäärä Suomessa lisääntyy, muodostuu hyvinkin potentiaalinen kanava tavoittaa asiakkaita kuvat edellä. Saattaa hyvinkin toimia matkailubisneksessä. Ulkomailla käyttäjiä on jo huomattavasti runsaammin, joten kansainvälisten asiakkaiden tavoittamiseen kanavaa voi jo nyt pitää hyvänä ja ilmaisena. Yhdistettynä muuhun sosiaaliseen mediaan saavutetaan jo hyvä kattavuus.
maanantai 4. kesäkuuta 2012
Twitter matkailun, elämystalouden sekä vapaa-ajan toimialoilla
Twitter on yhteisö- ja mikroblogipalvelu, jonka käyttäjät pystyvät lähettämään ja lukemaan toistensa päivityksiä Internetissä. Tekstipohjaiset viestit eli twiitit, englanniksi tweet, voivat sisältää korkeintaan 140 merkkiä. Käyttäjien on mahdollista lähettää ja vastaanottaa päivityksiä Twitter-websivuston kautta, tekstiviesteinä, RSS-syötteenä tai erilaisten sovellusten kautta. Miten tätä kaikkea voitaisiin käyttää hyväksi matkailussa ja elämystaloudessa?
Ensin olisi tietysti hyvä tehdä suunnitelma, mitä rupeaa tweettailemaan ja kuinka aikoo järjestellä itselleen seuraajia. Helpointa lienee kertoa omasta yrityksestään, sen toiminnasta ja palveluista. Uskoisin että tässäki sosiaalisen median lajissa sisällön laatu ja kiinnostavuus ratkaisee seuraajien määrän.
Jos verrataan Twitteriä ja Facebookkia, niin Twitterin rakenne on selkeästi jämäkämpi ja tiiviimpi. Asian on mahduttava 140 merkkiin. Twitter on toisaalta myös avoimempi, kuka tahansa voi seurata ketä tahansa. Facebookissa rupeaa nykyisin herkästi olemaan aivan liikaa turhaa sisältöä ja asia/huomattavuus kärsii. Twitterille voi tietysti laittaa plussaa siitä, että se on erittäin helppo yhdistää bloggauksen kanssa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.
Itse kun omaa kristallipalloani katselen, niin en usko että Twitter on itselleni tai yrityksillemme oikea kanava. Muuten epäilen, että suomalaiset ovat valinneet omaksi sosiaaliseksi mediakseen Facebookin Twitterin ainakin toistaiseksi jäädessä taka-alalle.
keskiviikko 22. helmikuuta 2012
Economic and Business Dimensions: Online Advertising, Behavioral Targeting and Privacy
Viimeisenä ensimmäisten lähipäivien harjoituksista valmistuu referaatti Goldfarbin ja Tuckerin artikkelista "Economic and Business Dimensions: Online Advertising, Behavioral Targeting and Privacy". Artikkelissa käsitellään lain yksityisyysasetusten vaikutusta mainosvetoiseen internettiin (huono käännös).
Artikkelin ensimmäinen ajatus koskee mainonnan kohdistamista käyttäytymisen mukaan ja tässä tarkoitetaan käyttäytymistä/toimintaa netissä. Esimerkkinä mainitaan Lexus-myyjien mainonnan kohdentaminen henkilöille, jotka ovat aikaisemmin surffailleet laatuautomerkkien kotisivuilla. Netin käyttäjien mielestä kyseinen tapa mainostaa saattaa tuntua jopa pelottavalta. Tästä johtuen varsinkin Yhdysvalloissa on lain säätäjien toimesta rajoitettu online-tietojen käyttöä mainonnan kohdistamisessa. Kyseisistä rajoituksista ei vain ole ollut kunnollista empiiristä tutkimustietoa. Euroopassa markkinointia on jo aikaisemmin säädelty
Mainostajat käyttävät display-mainontaan vuodessa 8 miljardia dollaria ja hakukonemainontaan vieläkin enemmän. Markkinointiala luokittelee ja tutkii omia asiakkaitaan usein asiakkaiden sitä tiedostamatta.Káikki tämä toiminta tähtää mainonnan tehon parantamiseen. Yleisesti pelätään, että kyseinen toiminta saattaa aiheuttaa harmia kuluttajien. Asiakkaat, joita toiminta saattaa häiritä on luokiteltu kolmeen ryhmään:
Artikkelin mukaan online-mainonnan teho laski säädettyjen rajoitusten jälkeen. Edelleenkin parhaiten toimii mainonta esimerkiksi foorumeilla, joilla jo itsessään on selkeä käyttäjäryhmä. Näistä mainitaan esimerkkeinä autoihin ja vauvoihin keskittyvät sivustot. Tehot tippuivat lähinnä "yleisillä" nettisivuilla, joilla ei ole selkeää käyttäjäryhmää. Artikkelin kirjoittajat jäivät kuitenkin miettimään, mikä oli syytä ja mikä seurausta. Yleinen trendi on kohdentaa mainonta mahdollisimman tarkkaan, joten johtuiko kohdistamattoman mainonnan tehojen tippuminen uudesta tavasta tehdä mainontaa vai lainsäädännästä.
Artikkelin kirjoittajien mukaan "Do Not Track"-painike saattaisi olla tarpeellinen. Tällöin kuluttaja voisi itse päättää saako hänen toimiaan seurata ja käyttää.
Loppujen lopuksi, kumpi mainosrahoitteisesta netistä hyötyy enemmän, kuluttaja vai mainostaja? Tätä voimmekin kaikki yhdessä pohtia...
Artikkelin ensimmäinen ajatus koskee mainonnan kohdistamista käyttäytymisen mukaan ja tässä tarkoitetaan käyttäytymistä/toimintaa netissä. Esimerkkinä mainitaan Lexus-myyjien mainonnan kohdentaminen henkilöille, jotka ovat aikaisemmin surffailleet laatuautomerkkien kotisivuilla. Netin käyttäjien mielestä kyseinen tapa mainostaa saattaa tuntua jopa pelottavalta. Tästä johtuen varsinkin Yhdysvalloissa on lain säätäjien toimesta rajoitettu online-tietojen käyttöä mainonnan kohdistamisessa. Kyseisistä rajoituksista ei vain ole ollut kunnollista empiiristä tutkimustietoa. Euroopassa markkinointia on jo aikaisemmin säädelty
Mainostajat käyttävät display-mainontaan vuodessa 8 miljardia dollaria ja hakukonemainontaan vieläkin enemmän. Markkinointiala luokittelee ja tutkii omia asiakkaitaan usein asiakkaiden sitä tiedostamatta.Káikki tämä toiminta tähtää mainonnan tehon parantamiseen. Yleisesti pelätään, että kyseinen toiminta saattaa aiheuttaa harmia kuluttajien. Asiakkaat, joita toiminta saattaa häiritä on luokiteltu kolmeen ryhmään:
- Kuluttajat, jotka eivät pidä ajatuksesta että heidän käyttäytymistään seurataan ja sitä tietoa käytetään hyväksi
- Kuluttajat, jotka eivät tiedosta kyseistä toimintaa
- Kuluttajat (esim teini-ikäiset), jotka tiedostavat seurannan ja luokittelun, mutta eivät ymmärrä seurauksia
Artikkelin mukaan online-mainonnan teho laski säädettyjen rajoitusten jälkeen. Edelleenkin parhaiten toimii mainonta esimerkiksi foorumeilla, joilla jo itsessään on selkeä käyttäjäryhmä. Näistä mainitaan esimerkkeinä autoihin ja vauvoihin keskittyvät sivustot. Tehot tippuivat lähinnä "yleisillä" nettisivuilla, joilla ei ole selkeää käyttäjäryhmää. Artikkelin kirjoittajat jäivät kuitenkin miettimään, mikä oli syytä ja mikä seurausta. Yleinen trendi on kohdentaa mainonta mahdollisimman tarkkaan, joten johtuiko kohdistamattoman mainonnan tehojen tippuminen uudesta tavasta tehdä mainontaa vai lainsäädännästä.
Artikkelin kirjoittajien mukaan "Do Not Track"-painike saattaisi olla tarpeellinen. Tällöin kuluttaja voisi itse päättää saako hänen toimiaan seurata ja käyttää.
Loppujen lopuksi, kumpi mainosrahoitteisesta netistä hyötyy enemmän, kuluttaja vai mainostaja? Tätä voimmekin kaikki yhdessä pohtia...
Onnistunut internetmarkkinointikampanja
Fonectan Paikkakunnan Paras-kampanja vuodelta 2011 on mielestäni hyvä esimerkki onnistuneesta internetmarkkinointikampanjasta. Kampanjan päätähtenä esiintyi Heikki Kovalainen. Kampanja yhdisti erittäin tehokkaasti yritys- ja kuluttajamarkkinointia. Useamman kaupungin parhaaksi valittiin matkailualan yritys.
Kampanja oli jaettu kolmeen osaan ja tarkoituksena oli äänestää paikkakunnan parasta yritystä ja aktivoida yritysten asiakkaita suosittelemaan yritystä muillekin. Kampanjassa käytettiin lähes kaikkia Fonectan palveluita, mutta suosittelut tehtiin verkon kautta. Eniten suosituksia saaneelle yritykselle oli palkintona mainospaikka Heikki Kovalaisen ajohaalarissa. Kampanjan voittajista mainittakoon vaikka rantapallo.fi.
Kampanjaa tuettiin televisio-, radio ja nettimainonnalla sekä yrittäjille toimetetuilla kampanjamateriaaleilla. Nettikampanja alkoi Fonecta.fi/heikki sivustolla. Kyseinen osoite ohjaa nykyisin Osuma.fi-sivustolle. Osuma.fi sivustolla käyttäjät pääsevät arvostelemaan yrityksiä niiden palvelun perusteella. Mielestäni Paikkakunnan paras-kampanja oli alkusoittoa Osuma.fi sekä Fonecta Caller palveluille.
Kampanjan tulokset
Kampanjan viimeisintä raporttia en löytänyt mistään, mutta väliraportti elokuun lopusta kertoo kampanjan sujuneet selkeästi yli odotusten. Elokuun loppuun mennessä kampanjaan oli osallistunut noin 4000 suomalaista yritystä. Suosituksia yritykset olivat keränneet samaan ajankohtaan mennessä 175574 kappaletta. Kampanjan tueksi valmistettuja yrittäjille lähetettyjä materiaalipaketteja hyödynnettiin myös tehokkaasti. Yrittäjät itse olivat kampanjasta erittäin innoissaan, markkinoivat aktiivisesti itse itseään ja käyttivät toimitettuja materiaaleja.
Mielestäni erittäin onnistunut toteutus oli kampanjan tukeminen Facebook-toiminnallisuuksien avulle. Kampanjan materiaaleja ei enää löydy aktiivisena netistä, joten seuraava esimerkki on sen takia kuvamuodossa:
Yrittäjät pystyivät itse jakamaan eteenpäin omia tietojaan Facebookissa ja sitä kautta haalimaan lisää suosittelijoita itselleen. Tätä Facebook-ominaisuutta myös käytettiin erittäin aktiivisesti. Edellä mainittu Kemijärvellä toimiva AslakinMaa osallistui kampanjaan erittäin aktiivisesti ja voittikin Paikkakunnan Paras tittelin useammankin kerran.
Kampanja voidaan mielestäni ajatella testinä juuri lanseerausvaiheessa olevalle Osuma.fi palvelulle, josta löytyy hyvin pitkälle samat ominaisuudet kuin Paikkakunnan Parhaastakin. Testaaminen on helpompaa kampanjan kuin uuden tuotteen kautta. Myös tulokset saadaan helpommin hydynnettäväksi.
Loppuun vielä kilpailun voittajan haastattelu:
Kampanja oli jaettu kolmeen osaan ja tarkoituksena oli äänestää paikkakunnan parasta yritystä ja aktivoida yritysten asiakkaita suosittelemaan yritystä muillekin. Kampanjassa käytettiin lähes kaikkia Fonectan palveluita, mutta suosittelut tehtiin verkon kautta. Eniten suosituksia saaneelle yritykselle oli palkintona mainospaikka Heikki Kovalaisen ajohaalarissa. Kampanjan voittajista mainittakoon vaikka rantapallo.fi.
Kampanjaa tuettiin televisio-, radio ja nettimainonnalla sekä yrittäjille toimetetuilla kampanjamateriaaleilla. Nettikampanja alkoi Fonecta.fi/heikki sivustolla. Kyseinen osoite ohjaa nykyisin Osuma.fi-sivustolle. Osuma.fi sivustolla käyttäjät pääsevät arvostelemaan yrityksiä niiden palvelun perusteella. Mielestäni Paikkakunnan paras-kampanja oli alkusoittoa Osuma.fi sekä Fonecta Caller palveluille.
Kampanjan tulokset
Kampanjan viimeisintä raporttia en löytänyt mistään, mutta väliraportti elokuun lopusta kertoo kampanjan sujuneet selkeästi yli odotusten. Elokuun loppuun mennessä kampanjaan oli osallistunut noin 4000 suomalaista yritystä. Suosituksia yritykset olivat keränneet samaan ajankohtaan mennessä 175574 kappaletta. Kampanjan tueksi valmistettuja yrittäjille lähetettyjä materiaalipaketteja hyödynnettiin myös tehokkaasti. Yrittäjät itse olivat kampanjasta erittäin innoissaan, markkinoivat aktiivisesti itse itseään ja käyttivät toimitettuja materiaaleja.
Mielestäni erittäin onnistunut toteutus oli kampanjan tukeminen Facebook-toiminnallisuuksien avulle. Kampanjan materiaaleja ei enää löydy aktiivisena netistä, joten seuraava esimerkki on sen takia kuvamuodossa:
Yrittäjät pystyivät itse jakamaan eteenpäin omia tietojaan Facebookissa ja sitä kautta haalimaan lisää suosittelijoita itselleen. Tätä Facebook-ominaisuutta myös käytettiin erittäin aktiivisesti. Edellä mainittu Kemijärvellä toimiva AslakinMaa osallistui kampanjaan erittäin aktiivisesti ja voittikin Paikkakunnan Paras tittelin useammankin kerran.
Kampanja voidaan mielestäni ajatella testinä juuri lanseerausvaiheessa olevalle Osuma.fi palvelulle, josta löytyy hyvin pitkälle samat ominaisuudet kuin Paikkakunnan Parhaastakin. Testaaminen on helpompaa kampanjan kuin uuden tuotteen kautta. Myös tulokset saadaan helpommin hydynnettäväksi.
Loppuun vielä kilpailun voittajan haastattelu:
tiistai 21. helmikuuta 2012
SOSTAC-malli
SOSTAC markkinoinnin suunnittelumallin on kehittänyt Paul Smith. Mallissa on kuusi vaihetta, joiden kautta suunnitelma rakentuu:
Jos SOSTAC-mallia verrataan suoraan perinteiseen markkinointisuunnittelumalliin (jos sellaista vertailua edes voi tehdä), niin huomataan, että eroavuuksia perusmallissa ei mielestäni juurikaan ole. Verrataan vaikka Googlella löytyneisiin markkinointimalleihin. Internetmarkkinointi on vain yksi osa markkinointisuunnitelmassa.
Mediakakku on ollut jatkuvassa uusjaossa jo useamman hetken ja itse olen sitä mieltä, että status quo ei ole löytymässä vielä pitkään aikaan, ei ehkä koskaan. Uusia tapoja toimia, uusia medioita ja uusia asiakasryhmiä muodostuu ja kehittyy koko ajan. Toiseen tehtävänantoon liittyvä Seth Godinin kirja What Matters Now herätti uusia ajatuksia varsinkin uusien kohderyhmien ja tuotteiden/palveluiden synnystä. Markkinointipäättäjät ovat pakotettuja jatkuvaan uuden omaksumiseen.
Aikaisemmin hieman kärjistäen riitti, kun valitsi yhden median ja keskittyi siihen. Nykyisin olisi syytä olla mukana niissä medioissa, joita yrityksen markkinoinnin kohteena oleva kohderyhmä käyttää ja jotka se tuntee omakseen. Voisiko tästä vetää johtopäätöksen, että segmentointi ja oman kohderyhmän tuntemisen saattaisivat olla avaita onneen? Segmentit lienee kanssa syytä pilkkoa selkeästi pienemmiksi kuin vielä vaikkapa kymmenen vuotta sitten, tällöin tehokkuus ja tavoittavuus nousee varmasti.
Uudet median muodot on syytä tiedostaa ja tuntea, mutta suoraan ei voida vetää johtopäätöstä että uusi media kumoaa vanhan. On tietysti myös selkeästi taantuvia medioita ja uusia median muotoja, jotka toimivat vanhoja paremmin. En kuitenkaan usko esimerkiksi perinteisen kohdistamattoman suoramainonnan häviämiseen useaan vuoteen, vaikka kohdistettu sähköinen suoramarkkinointi varmasti toimiikin paremmin.
Olisiko niin, että tarkalla segmentoinnilla, tavoitteiden asetannalla ja markkinointitoimenpiteiden tulosten mittaamisella saavutetaan parhaat tulokset nyt ja myös jatkossa?
- S = Situation Missä tilanteessa olemme nyt
- O = Objectives Missä haluaisimme olla?
- S = Strategy Mitä saavutamme?
- T = Tactics Miten toimimme käytännössä?
- A = Action Toiminta
- C = Control Kuinka varmistumme siitä, että olemme perillä?
Jos SOSTAC-mallia verrataan suoraan perinteiseen markkinointisuunnittelumalliin (jos sellaista vertailua edes voi tehdä), niin huomataan, että eroavuuksia perusmallissa ei mielestäni juurikaan ole. Verrataan vaikka Googlella löytyneisiin markkinointimalleihin. Internetmarkkinointi on vain yksi osa markkinointisuunnitelmassa.
Mediakakku on ollut jatkuvassa uusjaossa jo useamman hetken ja itse olen sitä mieltä, että status quo ei ole löytymässä vielä pitkään aikaan, ei ehkä koskaan. Uusia tapoja toimia, uusia medioita ja uusia asiakasryhmiä muodostuu ja kehittyy koko ajan. Toiseen tehtävänantoon liittyvä Seth Godinin kirja What Matters Now herätti uusia ajatuksia varsinkin uusien kohderyhmien ja tuotteiden/palveluiden synnystä. Markkinointipäättäjät ovat pakotettuja jatkuvaan uuden omaksumiseen.
Aikaisemmin hieman kärjistäen riitti, kun valitsi yhden median ja keskittyi siihen. Nykyisin olisi syytä olla mukana niissä medioissa, joita yrityksen markkinoinnin kohteena oleva kohderyhmä käyttää ja jotka se tuntee omakseen. Voisiko tästä vetää johtopäätöksen, että segmentointi ja oman kohderyhmän tuntemisen saattaisivat olla avaita onneen? Segmentit lienee kanssa syytä pilkkoa selkeästi pienemmiksi kuin vielä vaikkapa kymmenen vuotta sitten, tällöin tehokkuus ja tavoittavuus nousee varmasti.
Uudet median muodot on syytä tiedostaa ja tuntea, mutta suoraan ei voida vetää johtopäätöstä että uusi media kumoaa vanhan. On tietysti myös selkeästi taantuvia medioita ja uusia median muotoja, jotka toimivat vanhoja paremmin. En kuitenkaan usko esimerkiksi perinteisen kohdistamattoman suoramainonnan häviämiseen useaan vuoteen, vaikka kohdistettu sähköinen suoramarkkinointi varmasti toimiikin paremmin.
Olisiko niin, että tarkalla segmentoinnilla, tavoitteiden asetannalla ja markkinointitoimenpiteiden tulosten mittaamisella saavutetaan parhaat tulokset nyt ja myös jatkossa?
Seth Godin "What Matters Now"
Sähköisen liiketoiminnan opintoihin liittyen tuli tutustuttua Seth Godinin teokseen "What Matters Now". Pääpiirteissään teoksessa on kysymys siitä, että ihmisten tulisi ottaa oman onnensa avaimet omiin käsiinsä. Kirja on kokonaisuutena melko epäselvä eikä mielestäni pysy asiassa, mutta osa kirjassa käsitellyistä asioista osuu ja uppoaa. Otetaan näistä onnistumisista muutama esimerkki.
"In a digital world, the gift I give you almost always benefits me more than it costs"
Mielestäni tämä saattaa kuulostaa hieman keskinkertaiselta "jeesustelulta", mutta pitää täysin paikkansa ja toimii varsinkin nettibisneksessä. Otetaan tähän esimerkiksi vaikka Google, joka antaa yrityksille "ilmaiseksi" käyttöön loistavat työkalut, mutta hyötyy tästä ilmaisesta käytöstä varmasti eniten. Muitakin esimerkkejä voisi nostaa framille.
Zappos.com:n CEO Tony Hsieh vertaa blogipostauksessaan liiketoimia pokerin pelaamiseen. Hän nostaa esille neljä teemaa (Financial, Strategy, Education, Culture), joista mielelläni tartun strategian alta toteamukseen "toivo ei ole hyvä strategia". Tämähän pätee kaikessa liiketoiminnassa, varsinkin verkkobisneksessä. Verkkoliiketoiminta on täysin mitattavaa ja todennettavaa, joten pelkällä "musta tuntuu"-toiminnalla ei yleensä saavuteta parhaita tuloksia. Koulutusosiossa mainitaan myös tekemällä oppiminen, josta tämä meidänkin koulutksemme on erittäin hyvä esimerkki.
Jay Parkinson kirjoittaa omassa osuudessaan ihmisten omien toimien vaikutuksesta terveyteensä. Hän on ollut perustamassa Hello Health verkkopalvelua, joka kannustaa ihmisiä toimimaan oman terveytensä toimitusjohtajina. Hän kirjoittaa reseptejä, joita noudattamalla ihmiset pysyvät poissa hänen vastaanotoltaan. Hän myös kehottaa ihmisiä panostamaan oman terveytensä suojelemiseen yhtä paljon esimerkiksi ympäristön suojeluun. "What if being healthy became a social, not just a personal, cause"
Viimeisenä nostona voisin ottaa käsittelyyn Dale Doughertyn ajatuksia nykyisen ja tulevan koulutusjärjestelmän haasteista. Kuinka yhdistää oppiminen valtavasti kasvavaan digitaaliseen maailmaan, johon nuoret ovat joka tapauksessa integroitumassa? Miten todellinen ja "virtuaalinen" sekoittuvat ja mikä vaikuttaa mihinkin? Mikä on syytä ja mikä seurausta? John Dewey tiivistää koulutuksen olevan vain osa elämää eikä valmistautumista tulevaisuuden elämään. Vaikean kuuloinen lause ja hieman hankala kääntää...
"What Matters Today" on kokonaisuutena tosiaan sekava ja maailmanparannusmainoksilla täytetty kokonaisuus, josta kuitenkin nousee esille yksittäisiä hyviä ajatuksia.
"In a digital world, the gift I give you almost always benefits me more than it costs"
Mielestäni tämä saattaa kuulostaa hieman keskinkertaiselta "jeesustelulta", mutta pitää täysin paikkansa ja toimii varsinkin nettibisneksessä. Otetaan tähän esimerkiksi vaikka Google, joka antaa yrityksille "ilmaiseksi" käyttöön loistavat työkalut, mutta hyötyy tästä ilmaisesta käytöstä varmasti eniten. Muitakin esimerkkejä voisi nostaa framille.
Zappos.com:n CEO Tony Hsieh vertaa blogipostauksessaan liiketoimia pokerin pelaamiseen. Hän nostaa esille neljä teemaa (Financial, Strategy, Education, Culture), joista mielelläni tartun strategian alta toteamukseen "toivo ei ole hyvä strategia". Tämähän pätee kaikessa liiketoiminnassa, varsinkin verkkobisneksessä. Verkkoliiketoiminta on täysin mitattavaa ja todennettavaa, joten pelkällä "musta tuntuu"-toiminnalla ei yleensä saavuteta parhaita tuloksia. Koulutusosiossa mainitaan myös tekemällä oppiminen, josta tämä meidänkin koulutksemme on erittäin hyvä esimerkki.
Jay Parkinson kirjoittaa omassa osuudessaan ihmisten omien toimien vaikutuksesta terveyteensä. Hän on ollut perustamassa Hello Health verkkopalvelua, joka kannustaa ihmisiä toimimaan oman terveytensä toimitusjohtajina. Hän kirjoittaa reseptejä, joita noudattamalla ihmiset pysyvät poissa hänen vastaanotoltaan. Hän myös kehottaa ihmisiä panostamaan oman terveytensä suojelemiseen yhtä paljon esimerkiksi ympäristön suojeluun. "What if being healthy became a social, not just a personal, cause"
Viimeisenä nostona voisin ottaa käsittelyyn Dale Doughertyn ajatuksia nykyisen ja tulevan koulutusjärjestelmän haasteista. Kuinka yhdistää oppiminen valtavasti kasvavaan digitaaliseen maailmaan, johon nuoret ovat joka tapauksessa integroitumassa? Miten todellinen ja "virtuaalinen" sekoittuvat ja mikä vaikuttaa mihinkin? Mikä on syytä ja mikä seurausta? John Dewey tiivistää koulutuksen olevan vain osa elämää eikä valmistautumista tulevaisuuden elämään. Vaikean kuuloinen lause ja hieman hankala kääntää...
"What Matters Today" on kokonaisuutena tosiaan sekava ja maailmanparannusmainoksilla täytetty kokonaisuus, josta kuitenkin nousee esille yksittäisiä hyviä ajatuksia.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)