Artikkelin ensimmäinen ajatus koskee mainonnan kohdistamista käyttäytymisen mukaan ja tässä tarkoitetaan käyttäytymistä/toimintaa netissä. Esimerkkinä mainitaan Lexus-myyjien mainonnan kohdentaminen henkilöille, jotka ovat aikaisemmin surffailleet laatuautomerkkien kotisivuilla. Netin käyttäjien mielestä kyseinen tapa mainostaa saattaa tuntua jopa pelottavalta. Tästä johtuen varsinkin Yhdysvalloissa on lain säätäjien toimesta rajoitettu online-tietojen käyttöä mainonnan kohdistamisessa. Kyseisistä rajoituksista ei vain ole ollut kunnollista empiiristä tutkimustietoa. Euroopassa markkinointia on jo aikaisemmin säädelty
Mainostajat käyttävät display-mainontaan vuodessa 8 miljardia dollaria ja hakukonemainontaan vieläkin enemmän. Markkinointiala luokittelee ja tutkii omia asiakkaitaan usein asiakkaiden sitä tiedostamatta.Káikki tämä toiminta tähtää mainonnan tehon parantamiseen. Yleisesti pelätään, että kyseinen toiminta saattaa aiheuttaa harmia kuluttajien. Asiakkaat, joita toiminta saattaa häiritä on luokiteltu kolmeen ryhmään:
- Kuluttajat, jotka eivät pidä ajatuksesta että heidän käyttäytymistään seurataan ja sitä tietoa käytetään hyväksi
- Kuluttajat, jotka eivät tiedosta kyseistä toimintaa
- Kuluttajat (esim teini-ikäiset), jotka tiedostavat seurannan ja luokittelun, mutta eivät ymmärrä seurauksia
Artikkelin mukaan online-mainonnan teho laski säädettyjen rajoitusten jälkeen. Edelleenkin parhaiten toimii mainonta esimerkiksi foorumeilla, joilla jo itsessään on selkeä käyttäjäryhmä. Näistä mainitaan esimerkkeinä autoihin ja vauvoihin keskittyvät sivustot. Tehot tippuivat lähinnä "yleisillä" nettisivuilla, joilla ei ole selkeää käyttäjäryhmää. Artikkelin kirjoittajat jäivät kuitenkin miettimään, mikä oli syytä ja mikä seurausta. Yleinen trendi on kohdentaa mainonta mahdollisimman tarkkaan, joten johtuiko kohdistamattoman mainonnan tehojen tippuminen uudesta tavasta tehdä mainontaa vai lainsäädännästä.
Artikkelin kirjoittajien mukaan "Do Not Track"-painike saattaisi olla tarpeellinen. Tällöin kuluttaja voisi itse päättää saako hänen toimiaan seurata ja käyttää.
Loppujen lopuksi, kumpi mainosrahoitteisesta netistä hyötyy enemmän, kuluttaja vai mainostaja? Tätä voimmekin kaikki yhdessä pohtia...